Darwinin matkat
Näin Darwinin matkoista syntyi audiovisuaalinen oppimateriaali
Beaglen matka (http://www.beaglenmatka.fi/) on Otavan Opistossa keväällä 2014 tuotettu oppimateriaali, joka koostuu kuunnelmaksi toteutetuista Charles Darwinin matkapäiväkirjan otteista, kuvista, teksteistä ja linkeistä muihin oppimateriaaleihin. Oppimateriaali on tarkoitettu ensisijaisesti lukion biologian ensimmäisen kurssin opiskelun tueksi, mutta on kiinnostava kokonaisuus kaikille Darwinin matkoista kiinnostuneille.
Katso Beaglen matkan videotraileri:
Oppimateriaalin tekijätiimiin kuului ääni- ja videopuolen ammattilaisten lisäksi biologian ja maantieteen opettaja, verkkopedagogi, graafikko ja web-suunnittelija. Mukaan innostui myös Charles Darwinin matkapäiväkirjan suomentanut Pertti Ranta, jota ilman koko projekti olisi jäänyt toteuttamatta.
Verkkopedagogin näkökulma:
(Samuli Turunen)
Ajatus tuottaa kuunnelma biologian opiskelua tukevaksi oppimateriaaliksi sai alkunsa keväällä 2013. Alkuideoinnin jälkeen otimme yhteyttä kirjan kustantajaan (Edita) selvittääksemme kirjan oikeuksiin liittyvät kysymykset. Sen verran saimme selville, että kirjan suomentajalla (Pertti Ranta) oli oikeus tekstiin ja kirjan kuvitukseen. Ranta osoittautui erittäin mukavaksi ja yhteistyöhaluiseksi henkilöksi, jonka osaamiselle suomennoksen ja kuvituksen lisäksi arvioimme olevan käyttöä. Pertti Rannan kanssa tehtiin sopimus, jota hierottiin melkoisen pitkään Rannan käyttämän lakimiehen kanssa.
Päätimme, että kuunnelma koostuu 13 osasta. Valitsimme kirjasta parhaat kohdat – opinnollisesti ja kokonaisuuden kannalta – ja aloitimme nauhoitukset. Ensimmäinen virhe oli valita teksteiksi hieman liian pitkiä kokonaisuuksia. Tämän huomasimme, kun muutama ensimmäinen osa oli valmis. Tuntui, että tällaisessa kokonaisuudessa 5 minuuttia olisi yläraja yhdelle osalle. Jos projekti tehtäisiin uudelleen, lyhentäisin osat ehkä kolmeen minuuttiin.
Toinen kuunnelmassa vastaan tullut haaste oli ajankäyttö. Huomasimme, että tekniseen toteuttamiseen – ennen kaikkea editointiin – menee huomattavasti enemmän aikaa kuin olimme ajatelleet. Osa lisäajasta johtui siitä, että jouduimme säätämään osien pituuksia. Lisäksi taustamusiikin/äänimaiseman toteutukseen/etsimiseen kului aikaresursseja. Osa äänimaisemasta on Otavan Opiston bändilinjan toteuttamaa. Halusimme kokeilla, millaista on ottaa oppilaat mukaan oppimateriaalin tekoprosessiin. Aivan lopuksi käytimme vielä jonkin verran aikaa luetun tekstin rytmittämiseen.
Kun kuunnelma oli valmis, pyysimme suomentajalta kuvitusta kuhunkin osaan. Pertti Ranta oli matkustellut Darwinin kulkemaa reittiä kameran kanssa ja häneltä saimmekin suurimman osan kuvista. Jonkin verran aikaa kului myös lisäkuvien etsimiseen verkosta. Myös Enrique opistolta antoi käyttöömme muutamia erinomaisia kuvia ja auttoi espanjan kielisten sanojen kanssa.
Kuunnelman ja käytettävissä olevien kuvien avulla saimme melko nopeasti hahmoteltua käyttöliittymän. Tämän jälkeen muutama palaveri web-suunnittelijan ja graafikon kanssa riitti siihen, että kaikille syntyi yhteisymmärrys toteutuksesta. Toteutus kuitenkin kesti melko pitkään, sillä hommia tehtiin muiden töiden ohessa ja osa oli sijoittanut lomia juuri tähän väliin.
Varsinaisesta toteutuksesta pitää vielä mainita se, että loppuhiomiseen meni huomattavasti enemmän aikaa kuin olisi uskonut. Yleisesti tämänkaltaisiin projekteihin pätenee 80/80 -sääntö; kun 80 prosenttia hommista on tehty, on vielä 80 prosenttia jäljellä, koska todo-lista kasvaa tehdessä.
Tällaisen projektin onnistumisen kannalta on oleellista, että aikataulua ei vedetä liian tiukalle. Tämä puoli onnistuikin meiltä hyvin ja hommia tehtiin aina kun muilta kiireiltä joudettiin. Lisäksi auttaa huomattavasti, jos tuntee toteuttavan porukan entuudestaan. On oleellista, että kaikki uskaltavat ja haluavat tuoda oman näkemyksensä. Tähän puoleen olisin ehkä hieman lisää kaivannut, sillä monesti oli fiilis, että määrään liikaa. Toisaalta osallistujien kiire muiden töiden parissa selittää tätä. Varsinkin käyttöliittymän suunnittelussa olisi hyvä olla aktiivisesti mukana ohjelmoija. Tällä hetkellä esimerkiksi mobiilikäytettävyyttä ei ole huomioitu laisinkaan.
Kokonaisuutena voin sanoa, että projekti kannatti ehdottomasti tehdä ja jatkoakin on mahdollisesti luvassa.
Äänisuunnittelijan näkökulma:
(Mikko Tarmia)
Pitkän kuunnelman tuottaminen asettaa monenlaisia haasteita. Kun spiikkien eli puheiden äänityksiä tehdään monessa osassa pidemmällä aikavälillä kuten Beaglen matkan osalta oli tehty, on suhteellisen haastavaa saada pidettyä spiikki saman kuuloisena kautta linjan; etenkin talvikautena tuppaa esiintymään ajoittaista äänen käheyttä ja kuivuutta. Myös esimerkiksi tunnin yhtäjaksoinen puhuminen alkaa jo selkeästi uuvuttamaan ääntä, joten äänityksiä kannattaa pelkästään senkin vuoksi tehdä useassa osassa. Myös äänitystasot sekä mikrofonin asemointi äänen lähteeseen eli suuhun nähden ovat kriittisessä asemassa eri äänityssessioiden välillä. Nämä kannattaa kirjata ylös.
Äänitykset Beaglen matkaan tehtiin Tascam DR-100-tallentimella sekä Audio Technican AT2020-kondensaattorimikrofonilla, jotka molemmat edustavat budjettiluokan laitteistoa, mutta ovat laadullisesti jo varsin riittäviä ammattimaiseenkin työhön. Äänen editointi puolestaan tehtiin Adobe Auditionilla, joka on erittäin laadukas ja monipuolinen äänenkäsittelyohjelma. Mikäli hakusessa on täysin ilmainen audioeditori, kannattaa katsastaa vapaaseen lähdekoodiin perustuva Audacity ja ocenaudio.
Äänitysvaihe on ylivoimaisesti tärkein vaihe kuunnelman toteuttamisessa. Mikäli lähtökohdat äänitykselle ovat pielessä, vaihtoehtoina on joko huonoon tulokseen tyytyminen tai spiikkien uudelleenäänittäminen. Epäonnistunutta äänitystä voi toki yrittää jälkikäteen korjata äänenkäsittelyohjelmalla, mutta paremman lopputuloksen saa monesti helpommalla kun vain tekee äänityksen uusiksi. Onnistumiseen liittyvät mm. seuraavat seikat:
- Käytettävä laitteisto
– riittävän laadukas, oikeanlainen mikrofoni jne. - Äänitysympäristö
– riittävän hiljainen ja kaiuton - Mikrofonin asemointi
– riittävän lähellä suuta; käytännössä mitä laadukkaammat laitteet, sitä enemmän etäisyyttä saa olla. On otettava huomioon, että läheltä äänittäminen tuo myös enemmän esille epämääräisiä suun aiheuttamia ääniä. - Optimaalinen äänitystaso
– maksimaalinen signaalitaso ilman, että ääni säröytyy (löytyy kokeilemalla) - Spiikkaajan vire
Spiikeistä kannattaa ottaa vähintäänkin kaksi onnistunutta otosta, joista voidaan editoinnissa valita se parempi tai yhdistellä niistä leikaten ja liimaten eheä kokonaisuus. Yleensä vasta äänitysten jälkeen tulee huomattua, että olisipa saanut vielä yhden otoksen. Äänityksiä tehdessä kannattaa siis olla kriittinen ja ottaa uusi otos pienenkin takkuamisen kohdalla. Kun äänitysympäristö on riittävän hiljainen ja kaiuton, jälkieditointia voidaan tehdä hyvin yksityiskohtaisellakin tasolla, tarvittaessa tavu tavulta. Kaikuisan huoneen käyttöä äänityksessä kannattaa välttää, sillä se hankaloittaa editointia huomattavasti.
Kannattaa varautua siihen, että yksityiskohtainen editointi vie erittäin paljon aikaa. Editoinnin eri vaiheita ovat mm. taustasuhinoiden poisto, suun aiheuttamat ylimääräiset äänet (ns. “kielen lätkeet”), otosten valinta ja yhdisteleminen sekä puheen rytmitys. Mitä paremmin äänitys on toteutettu, sitä vähemmän on tarvetta editoinnille. Editoinnin päätteeksi ääni on yleensä hyvä prosessoida vähintäänkin taajuuskorjaimen (eli ekvalisaattorin / EQ:n) ja kompressoinnin avulla, tarkoittaen sitä, että ääni pyritään viimeistelemään korvia miellyttäväksi ja tasapainoisen voimakkaaksi. Kuten työkalun nimikin jo sanoo, taajuuskorjainta käytetään taajuuksien korjaamiseen ja hyvin onnistuneessa äänityksessä korjattavaa ei välttämättä ole.
Kuunnelmiin liittyvät myös erilaiset äänimaisemat ja -efektit, jotka tukevat tarinan sisältöä ja luovat tunnelmaa. Näiden luominen on oma maailmansa, mutta netistä löytyy paljon valmista sisältöä käytettäväksi. Yksi erittäin hyvä sivusto etsiä ilmaisia ääniefektejä on freesound.org. Palvelu vaatii rekisteröitymisen, jonka jälkeen äänet ovat ladattavissa tietokoneelle. Ääniä selailtaessa ja valittaessa kannattaa huomioida äänikohtaiset käyttölisenssit, sillä joidenkin äänten käyttö on maksullista, osaa ei voida käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ja joidenkin kohdalla vaaditaan, että niiden alkuperä ilmoitetaan käytön yhteydessä. Silti palvelusta löytyy paljon täysin ilmaisia (public domain) ääniä vapaaseen käyttöön.
Kuunnelmat koostettiin lopulta spiikkien työstön jälkeen Auditionin moniraitatilassa, jossa voidaan ripotella sisältöä rinnakkain eri raidoille, jolloin ne kuuluvat samanaikaisesti. Kuunnelmien elokuvamainen alku- ja lopputeema syntyi allekirjoittaneen “kädestä”, mutta tuotannossa hyödynnettiin myös Otavan Opiston bändilinjaa, joka tuotti tunnelmoivia musiikin säikeitä käytettäväksi eri kohdissa kuunnelmaa. Musiikin moniraitataltiointi mahdollisti sen, että kappaleista voitiin koostaa jälkikäteen erilaisia variaatioita, sillä instrumentit oli äänitetty toisistaan irrallaan. Musiikkipätkistä voitiin siis luoda erilaisia versioita, joista oli esimerkiksi poistettu perkussiot tai että niissä kuului ainoastaan kitararaidat. Netissä on toki useita eri musiikkipalveluja (kuten Jamendo) kuunnelmissa hyödynnettäviksi, mutta tässä haluttiin osallistaa oppilaita kuunnelman tekemiseen.
Kuunnelma ladattiin ilmaiselle tilille SoundCloud-palveluun, josta sen sai kätevästi upotettua verkkosivustolle.