Kielen kannalta
Millainen merkitys tekstin laadulla on verkko-oppimateriaalissa?
Tuotamme Otavan Opistolla mahdollisimman monikanavaista oppimateriaalia. Silti ei voi kiistää, etteikö teksteillä olisi edelleen oppimateriaaleissa hyvin tärkeä rooli. Verkko-oppimateriaalien tekstiaineistot ovat mm. leipätekstejä, luetelmia, kuvatekstejä, kaavioiden tekstejä, tiivistelmiä ja ohjeistuksia. Laadukas, viimeistelty teksti helpottaa oppimista.
Millaista sitten on hyvä teksti oppimateriaalissa? Hyvä teksti huomioi kohderyhmän; lukija on opiskelija, jolle tekstin sisältö on ainakin osittain uutta, opeteltavaa asiaa. Tekstin on syytä olla ymmärrettävää, havainnollista ja rakenteeltaan johdonmukaista sekä hyvällä yleiskielellä kirjoitettua. Opiskelusta ei kannata tehdä haastavampaa vaikkapa ylipitkillä virkkeillä tai epäselvillä lauserakenteilla.
- otsikoi materiaalin osat selkeästi ja niin, että ne vastaavat sisältöä. Tällöin opiskelija voi hyödyntää verkko-oppimisympäristön sisällysluetteloa ja saa sen avulla käsityksen kurssin sisällöstä.
- rakentaa tekstit järkevästi. Paras ratkaisu riippuu tekstin sisällöstä. Yksi keino on laittaa esimerkiksi tärkein asia alkuun ja lisätiedot sen jälkeen. Myös kronologinen järjestys sopii moneen aineistoon.
- välttää liian pitkiä virkkeitä ja kappaleita. Lyhyet tekstipätkät palvelevat paremmin näytöltä lukemista.
- suosii helppoa kieltä. Ns. kapulakieli ei kuulu oppimateriaaliin(kaan). Käsitteitä toki käytetään, mutta niistä tarvittavat (esimerkiksi uudet tai vaikeat) tulee selittää. Vierassanojen käytössä on hyvä olla säästeliäs.
Laadukas oppimateriaaliteksti noudattaa myös oikeakielisyyden sääntöjä. Tehokkaan tuotannon kannalta on järkevää, että kurssin tuottajan ei tarvitse alkaa (myös) oikeakielisyyden asiantuntijaksi – oman alan osaaminen on se, mitä tuottajilta kaipaamme. Oppimateriaalien toimitustyön yksi osa on oikeakielisyyden tarkastaminen: välimerkit laitetaan paikoilleen, yhdyssanat kirjoitetaan yhteen, kirjoitusvirheet korjataan, lauserakenteita muokataan jne. Kielivirheillä on taito saada lukijan huomio pois itse sisällöstä, ja esimerkiksi yhdyssanavirheet jopa suututtavat monia. Silti, vaikka kielivirheet ja huonot ilmaukset häiritsevätkin, on niillä – tai ainakin osalla – kummallinen taipumus jäädä materiaaliin roikkumaan, ellei niitä kitketä jo kurssin tuotantovaiheessa. Koska me verkkokurssien toimitustyötä tekevät emme tietenkään ole kaikkien kouluaineiden osaajia, tehdään muokkauksia tarvittaessa yhteistyössä materiaalin tuottajan kanssa. Näin varmistetaan, että tekstin oikea merkitys säilyy.
Läheskään Ihan kaikkia oikeakielisyyden sääntöjä ei kielenhuoltoihminenkään muista tai tiedä. Jos jokin kielenhuoltoon liittyvä asia askarruttaa, hyvä ja laaja verkkoaineisto suomen kielen oikeakielisyydestä on Jukka J. Korpelan Nykyajan kielenopas. Sieltä käyn itsekin monesti tarkistamassa – vaikkapa, kumpi olikaan oikein: allapäin vai alla päin (yleensä allapäin, mutta joskus myös alla päin).
Yksi kätevä sivusto on http://www.yve.fi/. Siellä voi tarkistaa yhdyssanat.
TykkääTykkää
Täytyy tunnustaa että monesti tarkistan jonkin sanan kirjoitusasun ihan vaan googlettamalla sen. Sitten yritän tuloksista hakea osumia jotka ovat jonkin lehden tai muun julkaisun sivuilta. Hyviä vinkkejä, kiitoksia!
TykkääTykkää
Googlettaminen lienee aika yleinen metodi, tosin lopputuloksesta ei voi silloin olla ihan niin varma, sillä myös julkaisuissa esiintyy virheitä. Googlettamalla voi olla esimerkiksi haastavaa saada selkoa esimerkiksi tapauksista, joissa kaksi kirjoitusasua on oikein, mutta niillä on merkitysero: esim. harhaanjohtava (kuvaannollinen merkitys) / harhaan johtava (konkreettinen merkitys).
TykkääTykkää