Mediatuottajan silmin: nostoja ITK 2015 konferenssista
ITK 2015 konferenssi on takana. Jälleen kerran opetusvideot ja niiden tuottaminen olivat vahvasti esillä. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Tapahtumassa on puhujien ja esiintyjien lisäksi näyttelyosastoja ja workshopeja. Otavan Opisto oli näkyvästi esillä niin workshopeissa kuin monen puheenvuoron ja esityksen voimin. Myös Opiston Medialabran edustaja oli konferensissa. Tällä kertaa ihan vain osallistujan ja kuuntelijan roolissa. Konferessiin lähdettiin hakemaan uusia ajatuksia ja virikkeitä mediatuotantoihin. Seuraavaksi tarkastellaan muutamaa esitystä, joissa käsiteltiin opetusvideoiden tuottamista.
Opetusvideot osana flipped classroom -opetusta
Esityksessä Opetusvideot matematiikan opetuksen tukena kerrottiin, kuinka matematiikan opettaja on hyödyntänyt opetuksessaan videoita, niin netissä olevia kuin itse tehtyjä. Opetusvideoita käytettiin osana flipped classroom -opetusta, jossa opiskelijoille annettiin läksyksi opiskella teoria kotona esimerkiksi opetusvideon avulla ja tunnilla tehtiinkin tehtäviä.
Hyviä puolia tässä oli, että tunnilla ei mennyt aikaa läksyjen tarkastamiseen tai teorian läpikäymiseen. Tunnilla pystyi keskittymään tehtäviin, niiden tekemiseen yksin tai ryhmissä ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Huonona puolena oli, että muutamat opiskelijat kokivat teorian opettelemisen kotona hyvin raskaaksi ja stressaavaksi. Oppilailla heräsi myös kysymys: ”Eikö opettaja ole tunnilla sitä varten, että hän opettaa.”
Tärkeää on myös miettiä mitä oppilaat tekevät ennen videon katsomista, sen aikana ja jälkeen.
Esityksessä painotettiin, että pelisäännöt tällaisessa opetuksessa kannattaakin selventää heti alkuunsa. Itseäni jäi hieman mietityttämään se, kuinka saada oppilaat katsomaan ja keskittymään opetusvideoon. Opetusvideoon on keskityttävä ja sitä katsottava ihan eri tavalla kuin vaikkapa musiikkivideota tai elokuvaa, koska samalla pitäisi oppia, ymmärtää ja sisäistää asioita. Opiskelijan tulisi seurata videota aktiivisesti, tarvittaessa välillä tauottaen tai kelata videota taaksepäin. Pitäisikö videoiden keskellä olla esimerkiksi kysymyksiä, jotka pitävät katsojan hereillä, tai muuta interaktiivista sisältöä? Tärkeää on myös miettiä mitä oppilaat tekevät ennen videon katsomista, sen aikana ja jälkeen. Meillä sisältötiimissä on otettu tämä aihe pureskeluun ja alettu tutkimaan esimerkiksi erilaisia mahdollisuuksia tuottaa interaktiivisia videoita.
Opetusvideon tuotantoprosessi voi näyttää esimerkiksi tältä.
Opetusvideoiden tuottaminen
Miten tehdään opetusvideoita, jotka muistuttavat hyvänlaatuista kiinnostavaa dokumenttia, mutta samalla tuottavat pysyviä oppimiskokemuksia? Tätä selvitettiin esityksessä MOOC videoiden tuottamisen tulevaisuus, jossa käsiteltiin opetusvideoiden tuottamista. Ennen opetusvideon suunnittelua ja tuottamista tulee kysyä: tarvitaanko ylipäänsä videota? Huvikseen videota ei kannata tehdä. Videolla tulisi kertoa sellaista, mitä esimerkiksi luokassa ei voisi jo nähdä tai kuulla. Hyville opetusvideoille on keskeistä, että ne ovat lyhyitä ja napakoita. Lisäksi ne kannattaa tuottaa korkealaatuisiksi niin kuvan kuin äänen osalta. Huonolaatuista videota ei vain jaksa katsoa.
Helposti ei ymmärretä, että laadukkaan videon tekeminen on aikaavievä prosessi, jossa käsikirjoitus- ja suunnitteluajasta ei kannata tinkiä. Hyvä ennakkosuunnittelu ja siiren varattu riittävä aika helpottaa tuotantovaihetta ja tuo selvää säästöä. Vaikka käsikirjoittaminen on yleensä tuotannon halvin osa, huonon käsikirjoituksen kuvaaminen ja työstäminen on monesti kalliimpaa kuin hyvän käsikirjoituksen. Oppimateriaalivideo voidaan tuottaa monin eri tavoin. Monta kertaa videot ovat tuotettu nauhoittamalla tietokoneen ruutua. Tämä on toki tehokas tapa varsinkin tietyissä aineissa ja ohjevideoissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että opetusvideo voidaan toteuttaa myös tarinankerronnallisesti kiinnostavaan muotoon. Dokumentaarisessa lähestymisessä suunnitteluvaihe kannattaa tehdä huolella ja mielellään isolla porukalla, jossa mukana on niin opettajia kuin media-alan asiantuntijoita.
Opettaja kertoo mitä videolla kuuluu ja mitä videolla näkyy.
Itsellenikin heräsi kysymys, miten saadaan opettajat paremmin mukaan videon tekoon? Olisi erityisen tärkeää ottaa opettajat mukaan käsikirjoittamiseen, koska heiltä tulee substanssiosaaminen. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että opettaja on itse kiinnostunut. Käsikirjoitusvaiheessa opettaja kertoo ”mitä videolla kuuluu ja mitä videolla näkyy”. Tämän pohjalta opettajan ja tuotantotiimin kanssa käsikirjoitetaan ja suunnitellaan video. Videon käsikirjoituksessa tulee huomioida pedagogiset tavoitteet. Hyvä keino on käsikirjoittaa videot vastaamaan esimerkiksi työelämään/arkielämään eteen tulevia tilanteita. Tämä antaa myös videon tekoon vapauksia, jolloin videota voidaan tehdä dramatisoidun dokumenttielokuvan tavoin. Tämä on yksi keino siihen, kuinka videosta ja sen sisältämästä asiasta tulee kiinnostava!