Ruotsin kielikurssien yhteistuottaminen
Nettiperuskoulu aloitti toimintansa 2000-luvun alussa, jolloin useimmat koulun kurssit toteutettiin verkkoon oppikirjasidonnaisina. OPS2005:n tullessa voimaan ruotsin kurssit päivitettiin todellisiksi verkkokursseiksi interaktiivisine verkkotehtävineen, joskin oppikirjoihin tukeuduttiin edelleenkin etenkin kuunteluiden osalta.
Peruskoulun ruotsin oppikirjojen sisällöt ja aihepiirit ovat nuorille suunnattuja eivätkä ne siten ole vastanneet nettiperuskoulun kohderyhmää – oppivelvollisuusiän ohittaneita aikuisia. Aikuisille suunnattuja sopivia ruotsin alkeismateriaaleja ei edelleenkään ole ihan helppo löytää verkosta, joten me Otavan Opiston ruotsin opet päätimme päivittää kurssit ajanmukaisiksi ja kohderyhmälle sopiviksi yhdessä.
Verkkokurssien peruskysymykset (mitä, miksi, kenelle) olivat meille selviä, joten aloitimme käytössä olevien kurssien päivitystarpeiden kartoittamisen Googlen jaetulla dokkarilla. Dokkariin kirjoitimme ajatuksiamme omilla väreillämme, jolloin keskustelua ja kommentteja oli helppo seurata:
Kuvakaappaus: ote jaetusta Googlen dokumentista
Alustavaa suunnittelua seurasi kaksi Adobe Connect –videoneuvottelutapaamista, joista ensimmäisessä tapaamisessa kartoitimme valmiina verkossa olevien materiaalien hyödyntämisen, sovimme työnjaon sekä keksimme löyhän juonen, joka yhdistäisi kurssien sisällöt toisiinsa:
”Tuli mieleen jo stoorin pätkä, kaksi vanhaa tuttua (nuoruudenrakkaus) tapaavat yllättäen ruotsinlaivalla – toinen muuttamassa Tukholmaan ja toinen vaikka Fiskarsiin (tai joku muu suomenruotsalainen idylli) Vanha suola janottaa, ja he rupeavat pitämään yhteyttä twiitein / facebookissa/ Skypessa/ meilein yms. kertoillen arjestaan. Koska molemmat muuttavat ruotsinkieliselle alueelle, he sopivat yhteydenpidosta ruotsiksi. He myös tapailevat toisiaan ja tekevät yhdessä erilaisia asioita – yksi asia johtaa toiseen, ehkä :)”
Ensimmäinen tapaaminen keskittyi sisältöön. Toisessa tapaamisessa sovimme kursseille yhtenäisen rakenteen. Kurssien rakenne on todella tärkeä, sillä se on se tie, jota jokainen opiskelija kulkee oppimispolullaan. Rakenteen pitää olla niin selkeä, ettei opiskelijan tarvitse uhrata kaikkea aikaansa kursseilla orientoitumiseen, vaan voi keskittyä sisältöjen omaksumiseen.
Kurssien käsikirjoitukset kirjoitimme suunnittelun tavoin jaettuihin dokkareihin. Jaetut dokkarit mahdollistivat kommentoinnin kunkin opettajan käsikirjoituksiin sekä oikoluvun. Kolmen opettajan käsikirjoitukset tulivat siten luetuiksi useaan kertaan.
Oli jännittävää ja hauskaa seurata juonen kehittymistä eri kursseilla. Minä vastasin viimeisistä kursseista ja jossain vaiheessa minun piti jo piirtää karttaa päähenkilöiden Kjellin ja Åsan sukupuusta, ystäväpiiristä ja kotieläimistä, jotta pysyisin johdonmukaisena loppuun asti. Eräs kollegani kysyi, mistä olimme saaneet kaikki tekstit kursseille. – Omasta päästä, vastasin, mikä oli vain puolitotuus. Yhdessä tuottamisen suurin etu on se, että niin tekstit kuin tehtävätkin syntyivät vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen innoittamina. Yksin olisimme tuskin samaan yltäneet.
Kurssien elävöittämisestä ja kurssien julkaisusta verkkoon kirjoitan tällä kertaa vain muutaman sanan. Kurssien kuvitukseen käytimme omaa materiaalia sekä Flickrin kuvapankkia. Kurssien kielioppiasioiden selittämiseen käytimme alun perin vain Adobe Connectissa tehtyjä nauhoituksia, jotka toki sinällään toimisivat linkitettyinä kursseille. Oppimisympäristöömme toivottuina videoupotuksina nauhoituksia piti kuitenkin käsitellä aika paljon, ennen kuin ne pystyttiin jakamaan YouTubessa. Parempi vaihtoehto tällaisille puhutuille Power Point -esityksille on esimerkiksi Screencast-O-Matic, jolloin tuotoksen voi julkaista suoraan YouTubeen. Äänien tekoon on montakin ohjelmaa, mutta tässä asiassa meillä oli mahdollisuus hyödyntää omaa osaavaa Mikkoamme, jonka huoleksi jätimme äänet. Kurssien viimeistely ja julkaisu oppimisympäristöömme jäi tällä kertaa sisältötiimimme osaaviin käsiin, kiitos teille Jari, Nina, Pasi ja Saila.
Summa gardemumma: Lopputulokseen voi tutustua Internetixin oppimateriaalit -sivustolla.
Tuija Salminen,
kieltenopettaja