Aivot ja työ
Millaisissa työoloissa aivot kukoistavat? Miten kiire ja stressi vaikuttavat aivoihin? Millainen ruoka tekee aivoille hyvää? Muun muassa näihin kysymyksiin lähdimme hakemaan vastauksia Mikkelissä järjestetystä Aivot ja työ -seminaarista.
Ravitsemusterapeutti Eliisa Kotro muistutteli alkuun, että tasainen verensokeri on aivojen ja työtehon kannalta paras. Verisuonien hyvä kunto ja painonhallinta ovat muistille ja oppimiselle tärkeää. Aivot tarvitsevat folaattia, B12-vitamiinia, jodia, rautaa ja välttämättömiä rasvahappoja. Kasvisten, täysjyväleivän, kalan ja maksan syöntiä jatkamme siis tulevaisuudessakin. Lopputulemana oli, että pidä lihakset kunnossa ja aivot toiminnassa – syö säännöllisesti ja noudata lautasmallia. Lasillinen viiniäkin silloin tällöin tekee hyvää aivoille.
Psykologi Mari Rauhala opasti meitä huoltamaan aivojamme meditaation ja tunteiden säätelyn avulla. Kokeilimme hyväksyvän tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin harjoitusta. Ihmisillä on tapana murehtia ja huolehtia asioista. Mari rauhoitteli toteamalla, että 80 % huolistamme ei toteudu ja ne 20 %, jotka toteutuvat, niistä 80 % hoituu kuitenkin paremmin kuin luullaan.
Mari havainnollisti selkeästi “nyrkkimallilla” aivojen osat, missä kolme tunteiden (innostus, uhka ja turva) säätelyjärjestelmää sijaitsevat. Isoaivokuori lepää ei-tahdonalaisten “lisko- ja nisäkäsaivojen” päällä. Isoaivokuoren etuotsalohkon keskiosissa sijaitsevat mm. empatia, moraali, päätöksenteko sekä käyttäytymisen estämiseen liittyvät toiminnot. Mindfulness-harjoittelulla saadaan vahvistusta tähän osa-alueeseen jo parissa viikossa.
Aivot muovautuvat ja joustavat. Se, minkä parissa olemme, sitä me vahvistamme. Jos murehdit paljon, tulet taitavaksi murehtijaksi. Jos valitat, tulet taitavaksi valittajaksi. Aivot havaitsevat yleensä kielteiset tiedot nopeammin kuin myönteiset. Huonot uutiset vetävät aivoja puoleensa. Kuinka sitten voimme vahvistaa ja lisätä myönteisiä tunteitamme?
Aloita siis päiväsi pohtimalla positiivisia asioita. Huomaa myönteiset kokemukset, kuten lämpimän kahvikupin aiheuttama tunne ja rakenna tietoisesti myönteisiä kokemuksia. Aisti kokemuksesi. Rikastuta ja viivy kokemuksessasi vähintään 20 sekuntia, sillä pysyvä muistijälki myönteisessä asiassa syntyy 20 sekunnissa.
Työterveyslaitoksen Minna Huotilainen neuvoi kognitiivista ergonomiaa ja apukeinoja aivoille. Peilisolujemme toiminta antoi pohtimisen aihetta. Emme useinkaan mieti, että peilaamme tiedostamattamme ja automaattisesti toisten toimintaa ja tunteita. On siis merkitystä, miten kohtaamme vaikkapa aamulla työkaverimme. Olemmeko nyreitä vai hymyilevän vastaanottavaisia? Nyreä ilme jää tietoisesti huomaamatta, mutta peilisolun avulla olemme ottaneet siitä palasen itseemme. Positiivisten tunteiden näyttäjät nostavat myös muidenkin työntekijöiden tunteita. Arvosta sitä!
Elämme säheltämisen vuosikymmentä. Kuka tahansa saa keskeyttää töissä kenet tahansa ja milloin vain, joten henkilökohtaisille sihteereille olisi käyttöä. Mitä säheltämisestä muutakaan voi seurata kuin se, että virheet lisääntyvät.
Multitasking on tarua. Anna aivoillesi hyvät työtilat ja hyvät työvälineet. Työvälineiden pitäisi mahdollistaa sujuva ajatuksenjuoksu. Taustamelu ja visuaalinen häly taas silppuavat ajatuksia. Oletko seurannut, mitä työpöydälläsi vilkkuu päivän aikana?
Moni tärkeä asia jää työpäivän aikana muistamatta ja yksi niistä on musiikin vaikutus. Musiikilla pääsemme jo 20 sekunnissa vaikuttamaan tilaamme. Nopeampi musiikkiirytmi vie meidät kohti flow-tilaa, rauhallisen musiikin tahdissa palaudumme. Emmekä suinkaan saa unohtaa naurua. Naurulla pääsemme kohti flow-tilaa!
Mia Pesonen, mediatuottaja