Oppiiko peleistä?
Otavan Opistolla on käytetty jo vuosien ajan erilaisia pelejä opetuksessa. Peleillä on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia erilaisten kompetenssien kartuttamisessa. Ne myös aktivoivat ja antavat oppijoille uusia virikkeitä tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen arkielämässä.
Kuva: Flickr / colorblindPICASO (CC BY-NC 2.0)
Opistolla on kokeiltu eri pelityyppien käyttämistä opetuksessa tietokonepeleistä lautapeleihin ja paikannuspohjaisiin peleihin. Yksi tietokonepeleihin liittyvä sovellustapa oli pelipiiri, jossa lukion vapaavalintaisen ilmiökurssin sai suoritettua pelaamalla Civilization V -tietokonepeliä ja kirjoittamalla päiväkirjaa pelaamiseen liittyvistä kokemuksista sekä ahaa-elämyksistä. Laajimmin käytetty pelityyppi opetuksessa on kuitenkin ollut roolipelit (pöytä- ja liveroolipelit eli larpit), joita on helppo toteuttaa esimerkiksi verrattuna tietokonepeleihin.
Aiheen tiimoilta on tehty myös tutkimustyötä. Opistolla on toteutettu kolmena peräkkäisenä vuonna pelikysely, johon ovat osallistuneet niin nettilukiolaiset kuin henkilökuntakin. Kyselyn avulla on haluttu selvittää vastaajien pelaamistottumuksia, minkälaisia taitoja ja tietoja he ovat saaneet peleistä sekä minkälaiset pelit heitä voisivat kiinnostaa, mikäli niitä käytetään opetuksessa. Kyselyn tavoitteena on ollut myös selvittää vastaajien kiinnostusta roolipelaamiseen.
Vastaajien jakauma oli eri vuosina seuraavanlainen:
Nettilukio: 107 (2013), 76 (2014), 119 (2015)
Henkilökunta: 28 (2013), 28 (2014), 22 (2015)
Koska pelillistä opetusta kohdennetaan nettilukiolaisille, kyselyssä kiinnostivat ensisijaisesti heidän lähettämänsä vastaukset. Seuraavaksi esitellään vuoden 2015 kyselyn tuloksia nettilukiolaisten osalta.
Pelaamiseen käytetty aika
Kyselyn alkuosassa kysyttiin pelaamiseen liittyvää ajankäyttöä. Halusimme tietää, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat keskimäärin pelaavat pelejä.
Vastaukset osoittivat, että suurin osa nettilukiolaisista (67%) pelaa päivittäin tai useamman kerran viikossa. Yli puolet vastaajista (56%) ilmoitti käyttävänsä vähintään tunnin päivässä pelaamiseen. Näistä lähes puolet kertoi pelaavansa useita tunteja päivässä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että nettilukiolaiset pelaavat keskimääräisesti paljon. Myös vuosien 2013 ja 2014 tulokset painottuivat samoille alueille.
Pelit opetuskäytössä
Pelien opetuskäyttöön liittyviä kysymyksiä kyselyssä oli kaksi. Halusimme tietää, minkälaiset pelit vastaajia kiinnostivat opetuksessa eniten ja olivatko he kiinnostuneita osallistumaan opetuksellisiin roolipeleihin. Pelityyppeihin liittyen vastausvaihtoehtoina olivat tietokonepelit, lautapelit, pöytäroolipelit sekä larpit.
Vastauksista voidaan päätellä, että opiskelijoita kiinnostavat enemmän tietokonepelit kuin muut pelityypit. Roolipelaaminen opetusmuotona ei kiinnosta läheskään kaikkia. Lähes puolet (42%) vastaajista ei ollut kiinnostunut roolipeleistä, mutta heistä n. kolmannesta (33%) roolipelit kiinnostivat ja lähes neljännes (ehkä-vastaukset, 23%) oli mahdollisesti kiinnostunut kokeilemaan roolipelaamista. Vastausjakauma on ollut hyvin samankaltainen jokaisena vuonna.
Suurin osa vastaajien pelaamista peleistä oli tietokonepelejä, mutta myös korttipelit ja erilaiset lautapelit mainittiin useassa vastauksessa. Osa oli tehnyt pelejä myös itse. Suosittuja pelejä kolmen vuoden aikana ovat olleet mm. The Sims – ja GTA-pelit, World of Warcraft, pasianssi, Fallout 4 sekä Candy Crush Saga.
Peleistä saadut taidot ja tiedot
Kyselyn mahdollisesti kiinnostavimmassa osassa kysyttiin, millaisia taitoja ja tietoja vastaajat ovat mielestään saaneet peleistä. Vastauksissa esiintyneet taidot ja tiedot jaettiin kategorioihin. Kysymykseen sai vastata täysin vapaasti, joten vastaukset olivat hyvin erilaisissa muodoissa. Monet asioista olivat merkitykseltään päällekkäisiä ja osan olisi toisaalta voinut sijoittaa useaankin kategoriaan. Lokerointi tapahtui pisteyttämällä; esimerkiksi ”ongelmanratkaisutaidot”, ”looginen ajattelu” ja ”johdonmukaisuus” edustavat selkeästi samaa kategoriaa. Mikäli nämä kolme esiintyivät samassa vastauksessa, lisättiin kategoriaan ainoastaan yksi piste. Mikäli taidot ja tiedot eivät edustaneet pääkategorioita, ne siirrettiin kategorioihin ”muut taidot”/”muu tietämys”.
Kyselyjen tulokset osoittivat, että peleistä voidaan oppia monenlaisia taitoja, otaksuttavasti myös sellaisia, joita vastaajat eivät tiedosta oppivansa. Kielelliset taidot, ongelmanratkaisutaidot, strateginen ajattelu sekä reaktionopeus ovat selkeästi taitoja, joita vastaajat tunnistivat saaneensa peleistä eniten. Tietämyksen osalta vastaajat kokivat oppineensa peleistä eniten tietotekniikkaa, matematiikkaa, yleistietoa ja historiaa. Vain hyvin pieni osa vastaajista koki, ettei oppinut peleistä mitään. Samat taidot ja tiedot olivat listojen kärjessä myös vuosina 2013 ja 2014.
Opiskelijat toivovat enimmäkseen siis tietokonepohjaisia oppimispelejä, mutta osittain luultavimmin siksi, että se on useimmalle se tutuin ja turvallisin pelityyppi. Roolipelaamista sen sijaan eivät läheskään kaikki ole koskaan kokeilleet. Roolipeleillä voidaan helposti simuloida hyvinkin realistisia tilanteita, kuten vaikkapa oikeussalikäytänteitä. Saman toteuttaminen tietokoneilla vaatisi suuren ohjelmointityön taakseen. Tietokoneille löytyy toisaalta valmiiksi tuhansia hyödynnettäviä oppimispelejä, joita opettajat voivat helposti käyttää opetuksen tukena. Esimerkiksi erittäin suositusta Minecraft-pelistä on olemassa EDU-versio, johon opettajat ovat luoneet runsaasti erilaisiin opetustilanteisiin sovellettavia sisältöjä.
Mikko Tarmia, mediatuottaja