Petollisen yksinkertainen ryhmittelytehtävä
Otavan Opistolla on käytössä oman talon kehittäjäporukalla tehty Muikku-oppimisympäristö. Nyt käytössä oleva Muikku on jo kolmas versio samasta oppimisympäristöstä. Vuoden alussa käyttöön otettua ympäristöä kehitetään edelleen aktiivisesti. Viimeisimmäksi toteutettujen ominaisuuksien joukossa on ryhmittelytehtävä, joka osoittautui petollisen yksinkertaiseksi toiveeksi ympäristön kehittäjille.
Opistossa toimii oppimateriaalien tuotantoihin perehtynyt tiimi, jonka pääasiallinen tehtävä on vastata opiston verkko-opetuksen oppimateriaalitarpeista. Tiimi on osallistunut tästä näkökulmasta aktiivisesti myös oppimisympäristön kehittämiseen. Kehitystyön tuloksena on saatu käyttöön näppärä materiaalintuotantoympäristö, johon keksitään ja kehitetään koko ajan lisää ominaisuuksia ja lisäherkkuja. Uutena tehtävätyyppinä toivottiin ryhmittelytehtävää, jossa voi ryhmitellä erilaisia asioita laatikoihin. Toiveena oli, että tehtävään saa määriteltyä eri määrän laatikoita ja että yhden asian voi raahata vapaasti useampaan kuin yhteen laatikkoon. Ei kuulosta kovin monimutkaiselta, eihän?
Tehtävätyypin toteutus aloitettiin yhteisellä suunnittelupalaverilla, jossa tilausta tarkennettiin sovelluskehittäjille. Tilaus vaikutti selkeältä, mutta toteutusvaiheessa vastaan tuli ennakoimattomia aivopähkinöitä.
Käytettävyyden suunnittelua
Koodaaja aloitti helpon oloisen tehtävätyypin toteuttamisen juuri niin suoraviivaisesti kuin määrittelyn perusteella voisi kuvitellakin. Muikku-oppimisympäristön materiaalieditoriin lisättiin ryhmittelytehtävälle dialogi, johon syötettiin ensin järjestettävät asiat ja sen jälkeen laatikot, joihin kyseisiä asioita voi raahata. Tämän jälkeen olisi kuitenkin pitänyt vielä valita jokainen asia yksitellen ja ruksia ne laatikot, joihin kyseinen asia sopii. Tavallaan tämä lähestymistapa olisi toiminut mutta se ei olisi ollut kovinkaan käyttäjäystävällinen tai helposti ymmärrettävä.
Tässä vaiheessa koodaaja katsoi parhaimmaksi konsultoida käyttöliittymäsuunnittelijaa, joka ideoikin nopeasti huomattavasti loogisemman ja helppokäyttöisemmän tavan määrittää tehtävän rakenne. Siinä tuottaja syöttää ensin laatikon ja sen jälkeen siihen kuuluvat asiat toistaen tätä jokaiselle tehtävään halutulle laatikolle. Yksinkertainen ja elegantti ratkaisu, joka ei kuitenkaan pälkähtänyt koodaajan mieleen. Onneksi tiimistä löytyy asiantuntijoita joka lähtöön.
Oppimateriaalin tuotantoeditorissa ryhmittelytehtävä on näppärä ja helppo käyttää.
Opiskelijanäkymän rakentaminen tehtävälle olikin sitten jo astetta yksinkertaisempi homma. Ensin listataan asiat ja sitten laatikot, joihin niitä voi raahailla. Koodaaja toimitti käyttöliittymässä tarvittavan datan, jonka käyttöliittymäsuunnittelija sitten taittoi kauniiksi kokonaisuudeksi ja siinäpä sen ryhmittelytehtävän olisi sitten pitänyt ollakin.
Opiskelijan näkymässä näkyvät ensin raahattavat sanat ja niiden alla laatikot, joihin ne raahataan.
Pistelaskun ongelmatiikkaa
Suurta päänvaivaa aiheutti kuitenkin opiskelijan vastauksen tarkistaminen. Mikäli kyseessä on harjoitustehtävä, opiskelijan on saatava tehtävän palauttamisen yhteydessä tieto saamistaan pisteistä ja siitä, onko vastaus oikein vai väärin.
Jos oletamme, että ryhmittelytehtävässä on esimerkiksi kolme laatikkoa, joissa kaikissa on kolme oikeaa asiaa, on varsin luontevaa olettaa tehtävän maksimipistemääräksi yhdeksän. Koska määrittelyn mukaisesti saman asian voi kuitenkin raahata useampaan kuin yhteen laatikkoon, päädyttiin välittömästi tilanteeseen, jossa täydet yhdeksän pistettä saisi yksinkertaisesti raahaamalla kaikki asiat kaikkiin laatikoihin. Ei hyvä.
Ongelma pyrittiin kiertämään ensin rajoittamalla laatikoiden hyväksymien asioiden määrää. Esimerkkitehtävässämme yhteenkään laatikkoon ei siis olisi voinut raahata kolmea asiaa enempää. Tämä olisi kuitenkin saanut aikaan tilanteen, jossa opiskelija olisi todennäköisesti vain ihmetellyt, miksi neljännen asian raahaaminen laatikkoon ei enää onnistu vaikka kolme aiempaa sujahti sinne ongelmitta. Jos käyttöliittymässä puolestaan olisi näytetty, montako asiaa kukin laatikko hyväksyy, olisi se helpottanut liikaa tehtävän ratkaisemista.
Tämän jälkeen harkittiin, josko vääriin laatikoihin raahatuista asioista voisi antaa miinuspisteitä. Tällöin ongelmaksi muodostui se, että riittävän huonosti tehdystä tehtävästä saatu pistemäärä voisi olla negatiivinen. Tämä oli helppo kiertää rajaamalla minimipistemääräksi nolla, mutta käytännössä sekin osoittautui toimimattomaksi ratkaisuksi. Mikäli esimerkkitehtävässämme opiskelija olisi raahannut kolme asiaa oikeisiin laatikoihin ja tarkistanut tehtävän, hänen pistemääränsä olisi 3/9. Jos hän tämän jälkeen olisi raahannut neljännen asian väärään laatikkoon, pisteitä olisikin tullut enää 2/9. Periaatteessa ymmärrrettävää, käytännössä lähinnä hämmentävää.
Kaiken tämän jälkeen päädyimme antamaan pisteitä asioiden sijaan täysin oikein täytetyistä laatikoista. Näin esimerkkitehtävän maksimipistemääräksi muodostui yhdeksän sijaan kolme. Ratkaisu toimii hyvin ja tehtävätyyppi pysyy opiskelijalle riittävän haastavana. Odottamattomana bonuksena Muikkuun syntyi samalla “miltei oikean” vastauksen visualisointi. Pisteiden lisäksi Muikku on tähän saakka visualisoinut oikean vastauksen värjäämällä tehtäväkentän reunat vihreällä ja väärän punaisella. Koska ryhmittelytehtävässä laatikko voi sisältää sekä oikeita että vääriä asioita, päädyimme esittämään tällaisen laatikon oranssilla reunavärillä.
Melkein oikein olevissa laatikoissa on oranssi reunaviiva ja oikein olevissa vihreä. Reuna olisi punainen, jos laatikossa olisi vain vääriä asioita. Harjoitustehtävässä opiskelija saa oikeat vastaukset näkyviin klikkaamalla Näytä oikeat vastaukset -painiketta.
Käytössä mielikuvitus rajana
Ryhmittelytehtävätyyppi otettiin käyttöön edellisen päivityksen yhteydessä. Nyt pallo siirtyi käyttäjille: materiaalintuottajille ja opettajille. Käytössä on notkea ryhmittelytehtävä, jossa voi luoda x-määrän laatikoita ja x-määrän niihin sopivia sanoja. Yksi sana sujahtaa yhteen tai useampaan laatikkoon. Testikäytössä kävi selväksi, että tällä menetelmällä pystyy tekemään oikeasti haastavia tehtäviä opiskelijoille. Mihin kaikkeen tätä lopulta pystyy hyödyntämään, on kiinni lähinnä käyttäjien mielikuvituksesta.
Pasi Kukkonen, koodari & Nina Kurki, sisältökoordinaattori