Sähköinen ylioppilaskoe toimii
Ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe on nyt onnistuneesti takana. Ennen kyseistä maantiedon koetta epäilin kokeen onnistumista ja mielekkyyttä, mutta yllätyin positiivisesti. Kirjoitin tämän blogin ensimmäisen kirjoituksen otsikolla Sähköinen ylioppilastutkinto. Siinä vaiheessa sähköiset ylioppilaskokeet olivat vasta hahmottumassa. Opiskelijan muistitikun valmistaminen ei onnistunut Digabin ohjeiden avulla, minkä vuoksi neuvoin toisen tavan valmistaa kyseinen muistitikku. Muutenkin tuntui siltä, että koko systeemi varavoimaloineen oli kankea. Lisäksi internet ei olisi lainkaan käytettävissä eli ei mitään uutta. Tai olihan siinä se vaihe, kun koetilan palvelimen suunniteltiin olevan jatkuvasti yhteydessä YTL:n palvelimeen.
Nyt 2,5 vuotta myöhemmin olin mukana järjestämässä sähköistä yo-koetta ja ihastuin sen toimivuuteen. Huolet onnistumisesta hälvenivät jo siinä vaiheessa, kun pääsin tutustumaan atk-tukihenkilöiden pystyttämään järjestelmään. Verkkokaapelit olivat uusia eli ei huolta, että ne irtoilisivat kesken kokeen. Lisäksi ne oli tehty nopeaan tiedonsiirtoon (CAT6). Kytkin oli uusi ja sille oli varattu tismalleen samanlainen varalaite. Palvelimena eivät olleet vanhat pöytäkoneet vaan nopeat kannettavat tietokoneet. Kaikki koneet olivat samaa mallia ja ne oli helppo käynnistää muistitikulta näpäyttelemällä käynnistysvaiheessa F12-näppäintä. Lisäksi palvelinkoneet ja kytkin oli varmistettu upsin avulla. Systeemi oli kevyt ja toimiva, sen pystyi pystyttämään nopeasti.
Huoleni hälvenivät entisestään, kun valmistin muistitikut katastrofiharjoitusta varten. Abitin sivuilta löytyi työkalu AbittiUSB, jolla muistitikut pystyi valmistamaan niin palvelin- kuin opiskelijakoneita varten. Työkalun avulla pystyin helposti valmistamaan monta tikkua yhdellä kertaa. Lisäksi AbittiUSB hakee aina viimeisimmän version kummastakin tikusta. Sillä voi myös tyhjentää tikut yhdellä kertaa, tämä onkin suositeltava toimenpide tikkujen toimivuuden kannalta.
Muistitikuissa on eroja
Katastrofiharjoitus oli sikäli hyödyllinen, että ensimmäinen katastrofi ilmeni jo varapalvelimen osalta. Valmistamani palvelimen muistitikku oli aivan liian hidas. Se oli USB2- eikä USB3-tikku. Palvelinkoneen kahdentaminen tuntui kestävän loputtomiin. Onneksi virhe huomattiin ja valmistimme uudet tikut ja pohdimme, että YTL on varmasti huomioinut tämän seikan. Opiskelijan koneella ei ollut väliä, vaikka muistitikku oli hidas. Varsinaisessa yo-kokeessa ylioppilastutkintolautakunnan palvelintikut olivat tarpeeksi nopeita.
Vakaa järjestelmä
Oli helpotus havaita, että varapalvelin kahdensi kaiken mitä palvelimella tapahtui. Olisi surullista, jos kaikki olisi ollut vain yhden palvelimen varassa. Katastrofiharjoituksessa kokeilimme, että mitä tapahtuu, jos palvelinkone (se kone jossa oli palvelinmuistitikku) rikkoontuu. Vastaukset olivat tallessa ja varapalvelin jatkoi siitä mihin palvelin oli jäänyt. Ja varapalvelin oli myös mahdollista kahdentaa. Vastauksia ei myöskään hävinnyt, vaikka opiskelija irrotti muistitikun koneestaan. Valvojan koneella ongelmat näkyivät, mutta kaikkiin tilanteisiin oli olemassa toimenpide, jolla kaikki saatiin taas kuntoon.
Mielenkiintoisia tehtäviä
Ensimmäisen sähköisen yo-kokeen alkaessa olin vakuuttunut tekniikan toimivuudesta, koska katastrofiharjoitus oli suoritettu menestyksekkäästi pari päivää ennen varsinaista koetta. Ennen tätä ensimmäistä sähköistä yo-koetta en kuitenkaan ollut mitenkään vakuuttunut siitä, että kyseessä olisi jotakin uutta. Koe muutti käsitykseni. Varsinkin videot toivat ihan uuden ulottuvuuden. Ensimmäisessä videossa, joka oli poimittu YouTubesta, kuvataan lumilautailijaa, joka laskee alas korkealta vuorelta. Kesken laskettelun alkaa kuitenkin lumivyöry, joka jatkaa matkaansa kovenevalla vauhdilla alas rinnettä. Tehtävässä kysytään mm., miten videon esittämän ilmiön seurauksiin voidaan varautua. Muutenkin aineistoa oli runsaasti ajankohtaisista aiheista kuten esim. Talvivaara. Koekysymykset löytyvät Ylen sivustolta.
Helpottaa opettajan työtä
Kokeen ollessa ohi tallennettiin kaikki vastaukset muistitikulle, josta ne siirrettiin YTL:n palvelimelle. Tämä menettely helpottaa jatkossa suunnattomasti opettajien työtä, jotka pisteyttävät vastauksia. Ennen opettaja pöytä olit täynnä vastauspapereita. Nyt papereita ei tarvitse lainkaan ja pisteytys sujuu helposti netin kautta vaikka kotoa käsin, sillä opettaja pääsee kirjautumaan YTL:n palvelimelle sähköisen tunnistautumisen avulla, eli pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.
Jari Sarja, verkkopedagogi
Artikkelikuva ja kuvituskuvat: Pixabay CC0 Public Domain / UKK