Omaa hyvinvointia mittaamassa
Oman aktiivisuuden monitorointi on ollut suosittua jo useamman vuoden ajan. Simppeleimmät rannekkeet eivät olleet askelmittareita kummempia, mutta nyt markkinoilla on jo useampia puettavia laitteita, joilla voi seurata aktiivisuuden lisäksi esimerkiksi sykettä tai unenlaatua. Oululainen startup-yritys Ouraring toi hyvinvointivälinemarkkinoille oman ŌURA-hyvinvointisormuksensa pari vuotta sitten. ŌURA mittaa unenlaatua, aktiivisuutta, kehon palautumista ja valmiustilaa. Mittaustuloksia voi tarkastella mobiilisovelluksella, joka on saatavissa Apple- ja Android-laitteisiin.
ŌURA-hyvinvointisormus.
Itselläni on sormuksesta nyt kuukauden kokemus. Unen mittaamisessa ŌURA on erinomainen. Se mittaa unenmäärää (kevyt, syvä ja REM-uni), valvoskelun ja häiriöiden määrää, leposykettä, kehon lämpötilaa sekä nukahtamiseen kestävää aikaa ja nukkumisen ajoitusta. Monipuolisen seurannan lisäksi tulokset ovat tarkkoja. Tivi-lehden artikkelin mukaan useat tutkimuslaitokset, yliopistot ja uniklinikat hyödyntävät sormuksesta saatavaa dataa sen päämarkkina-alueella Pohjois-Amerikassa. Itse osasin jo aavistaa, ettei uneni ole aina kovin laadukasta. Tästä oli jo aiempia mittaustuloksia Firstbeat-mittauksista, joita minulle on tehty työterveydessä. Vaikka syvän unen määrä kokonaisunimäärästäni onkin varsin vähäistä, välillä jopa olematonta, kokonaispisteet ovat olleet melko hyviä koko ajan (76 – 93 %). Oma kokemus huonoista tai hyvistä yöunista ei ole aina korreloinut ŌURA:n antaman arvion kanssa.
ŌURA antaa tarkkaa tietoa unen laadusta.
ŌURA suhteuttaa aktiivisuustason kävelykilometreiksi. Tehokkaammin liikkumalla “kilometrejä” kertyy nopeammin. Oma tavoitetasoni oli kuukauden aikana 8 – 11 kilometriä päivää kohden. Kertonee jotain aktiivisuudestani kun kerron, etten saavuttanut tavoitetta kertaakaan! Joskus olin tosi lähellä. Satunnainen käveleminen työpäivän aikana ja tunnin lenkki eivät ole riittävä määrä aktiivisuutta yhdelle päivälle. Myöskään tuntikausien kieppuminen Ikeassa ei auttanut saavuttamaan tavoitetta. Sen verran kuukauden aikana laiskottikin, etten esimerkiksi lähtenyt vaikkapa hinkuttamaan spinning-tunnille vain sen vuoksi, että olisin saanut kehuja hyvinvointisormukselta. Eli ainakaan itselläni sormus ei muuttanut liikuntatottumuksiani positiivisempaan suuntaan. Jollekin toiselle tavoitteet ja niiden saavuttaminen voivat toimia kimmokkeena aktiivisempaan elämään. Itse tarvitsisin motivaattoriksi ennemmin vaikka koiran, jonka ulosviemisestä ei pystyisi luikertelemaan millään verukkeella.
Päivittäisen aktiivisuustavoitteen lisäksi ŌURA mittaa askelia, kulutettuja kaloreita, aktiivisuuden intensiteettiä ja aikaa, jonka kuluttaa ahteri penkissä. Jos istumisjakso kestää yhtäjaksoisesti enemmän kuin 50 minuuttia, ŌURA voi huomauttaa istuskelusta mikäli käyttäjä on antanut luvan herätteille. Sikäli iso sormus on hankala, ettei sitä ole turvallista käyttää monissa urheilulajeissa. Tätä varten ŌURA:n sovelluksessa on mahdollisuus syöttää liikuntatuokionsa manuaalisesti. Itse olisin kyllä kovin kiinnostunut esimerkiksi siitä, millaisista volyymeistä puhutaan, kun rapakuntoinen täti-ihminen menee pitkästä aikaa kuntonyrkkeilyyn. Tätä ihmettä ŌURA:lla ei kuitenkaan voi monitoroida.
Päivittäistä aktiivisuutta pitää olla aika reilusti, jotta hyvinvointisormus pysyisi tyytyväisenä. Kuvassa olevan päivän aktiivisuusprosentti oli 70.
ŌURA käyttää aiemmin kuvattuja mittaustuloksia muodostaakseen käsityksen kehon valmiustilasta. Jos pohjalla on huonosti nukuttu yö, rankkaa liikuntaa tai muuten vain stressiä, valmiustasoprosentti laskee kuten myös päivän tavoitetaso. Aktiiviselle liikkujalle tämä voisi tarkoittaa sitä, että ŌURA muistuttaa palautumisen ja levon tarpeesta. Itseni kaltaiselle sohvaperunalle se tarkoitti lähinnä sitä, että ŌURA yritti kannustaa nostamaan harjoittelun tehoja ja määrää.
Tällä kokemuksella sanoisin, että arjessaan aktiivinen henkilö saanee valmiustason mittaamisesta enemmän irti kuin epäaktiivinen, koska aktiivisella riittävä palautuminen ja lepo unohtunevat helpommin kuin epäaktiiviselta liikkuminen. Liikkuminenhan ei varsinaisesti unohdu, sitä ei vain huvita aloittaa. Huvittamiseen valmiustasoprosentti ei itselläni valitettavasti vaikuttanut millään lailla. Paremmin toimi esimerkiksi paikallisen kukkakaupan tempaus, jossa he piilottivat kukkapaketteja ympäri keskustaa iltalenkkeilijöiden löydettäviksi. Sellaisen perässä itsekin laukkasin vesisateessa enkä edes löytänyt.
Valmiustasoprosentti kertoo millaisella vireellä lähdetään päivään: olisiko aika nostaa tehoja vai ottaa vähän rennommin.
Tässä vielä kootusti plussat ja miinukset kuukauden käyttökokemuksen perusteella:
Positiivista:
- helppo käyttää
- osaa erotella unen eri vaiheita: syvä, kevyt ja REM, näyttää myös yöllisen valvoskelun
- asettaa päivittäisen tavoitteen kehon valmiustilan mukaan
- liikuntasuorituksen voi tallentaa mobiilisovellukseen myös manuaalisesti
- päivittäinen yhteenveto, jossa kannustavia sanoja ja informaatiota, joka tosin alkoi muutaman viikon jälkeen toistaa itseään
Negatiivista:
- ei voi käyttää aina urheillessa, kuten vaikka kuntosalilla tai kuntonyrkkeilyssä
- pitää ladata joka toinen päivä
- aikamoinen mötkylä eikä kovin kaunis sellainen
- melko kallis
- ei anna sähköiskuja jos lenkin sijaan jääkin sohvalle makaamaan
Nina Kurki, sisältökoordinaattori